KARJA

LEHMÄT	NUORKARJA	BROWN SWISS
TUONTIELÄIMET	TUONTIALKIOISTA SYNTYNEET	VIRSTANPYLVÄÄT
MYYTÄVÄNÄ

TAUSTAA JA TAVOITTEITA

Harjulan karja on ollut alunperin suomenkarjaa, niinkuin kaikki muutkin 40-50-luvulla. Kuitenkin Kerttu-emäntä aikanaan oli hyvin edistysmielinen ihminen ja näin ollen tuotostarkkailuunkin kuuluttiin jo hyvin varhain. Samoin hän toi Vääksyn kartanosta kaksi puhdasrotuista ayrshire-eläintä, lehmän ja hiehon. Ne olivat ensimmäisiä Ruovedellä. Tämä tapahtui jo vuonna 1952. Näiden jälkeläiset vaikuttivat karjassa hyvin pitkään. Keinosiemennystä käytettiin eläinlääkärin tekemänä jo varhain, näin tuotettuja puhdasrotuisia sonneja käytettiin monen talon lehmien jalostamiseen.

1970 luvun alussa tuotostarkkailusta erottiin, Kertun sairastumisen vuoksi ja Annikki emäntä ei asiasta innostunut, koska se oli tuolloin hyvin sitovaa kun assistentit yöpyivät taloissa ja muutenkin se oli työläämpää kuin nykyään

1994 kun tilanpito siirtyi Pekalle ja Tarjalle, tarkkailuuun liityttiin välittömästi, samoin jalostussuunnittelua alettiin käyttää. Vuodesta 2007 asti Tarja on tehnyt JASUn itse. Oma typpisäiliö on ollut Jo vuodesta -05 jälkeen. Tarja on suorittanut toimilupakurssin tammikuussa -09 ja on tehnyt osan siemennyksistä itse. Ensimmäinen "omatekemä" vasikka, Harjulan Hyvä, näki päivänvalon 25.1.2010.

Karja oli kokonaan ayrshireä kun tila siirtyi nykyiselle isäntäparille. Ensin Tarja lähti varsin määrätietoisesti risteyttämään holstein-friisiläisellä koko karjaa. Nyt ikä on tuonut malttia ja karjassa on edellen jokunen puhdas ayrshire,(n. 20% karjasta ), mukaan mahtuu myös itäsuomenkarjaa, punaista holsteinia sekä Brown swissiä muutaman yksilön verran. Pääpaino on kuitenkin holsteinissa. Sen tuotos ja etenkin luonteen rauhallisuus ovat emännän mieleen, toki niistäkin löytyy niitä luonteikkaita yksilöitä. Nämä ovat niitä mielipide asioita joista ei voi kiistellä.

Eläinten jalostuksessa on tietenkin alunalkaen painotettu tuotosta ja varsinkin menneinä vuosina se näkyi rakenteessa. Nyttemmin on oivallettu että hyvärakenteinen eläin on kivampi hoitaa ja se pärjää pihatossakin paremmin. Keskipoikimakertaa yritetetään nostaa koska vanhempi lehmä on kuitenkin aina se tuottavampi lehmä. Hiehon kasvatus lehmäksi on kallista puuhaa ja tuloskaan ei aina ole toivotunlainen. Karjassa on ollut jo kaksi 100-tonnaria, kolme 75-tonnaria, sekä useita 50-tonnareita. Myös yksi suomenkarjan lehmä ylsi 70-tonnin rajan yli.

Usein nämä vanhat lehmät ovat niin persoonallisia että niihin on kiintynyt koko perhe . Kaikki 100- ja 70- ja 75-tonnarit ovat saaneet siirtyä vihreämmille laitumille kotona, eikä niitä ole teurasautoon nostettu. Tarjan mielestä se on niille kiitos hyvin palvellusta ajasta ja yhteisistä vuosista.

Hiehoja ja lehmävasikoita on jonkun verran myyty eloonkin, samoin yksi tilasonni on myyty ja neljä sonnia on lähtenyt keinosiemennykselle.

Tilalla on viime vuosina käytetty alkiohuuhteluita muutaman kerran ja on myös ostettu alkioita sekä koti-että ulkomailta. USA:sta, Kanadasta ja Saksasta on tuotu holsteinin, punaisen holsteinin ja Brown Swissin alkioita.

Tavoitteitahan täytyy olla ja ne on asetettu seuraavasti:

- 10 000 kg:n keskituotos
- valkuaispitoisuuden nostaminen
- lehmien keskipoikimakerran nosto

Samoin olisi ideana saada karja-aines sen tasoiseksi että jalostuseläinkaupalla voisi saada lisätuloa tilalle.
Matkaa on näihin tavoitteisiin, mutta näin jaksaa puurtaa jokapäivä asian eteen ja jopa joskus tulee niitä suuria onnistumisen hetkiäkin



Tuotokset ovat kehittyneet seuraavasti

Vuosi	Maitoa	Rasva%	Valk%	Lehmiä	Keskipoik. krt
1994	7274	4,28	3,34
1995	9252	4,49	3,26
1996	8021	4,29	3,37	17,8
1997	8382	4,14	3,35	18,8
1998	9268	4,10	3,32	16,8
1999	9097	4,12	3,27	19,3
2000	8379	4,02	3,27	25,9
2001	8424	4,17	3,29	30,4
2002	9216	4,13	3,32	39,1
2003	9527	4,22	3,37	39,2	2,90
2004	9316	4,08	3,41	39,6	2,95
2005	9220	4,07	3,34	42,3	2,58
2006	9075	4,09	3,44	40,7	2,51
2007	9377	4,06	3,42	43,0	2,48
2008	9175	4,04	3,38	45,2	3,08
2009	9334	3,91	3,44	43,6	2,68

---

Webdesign ©Pet-Web 2008