TILA

HISTORIAA
Harjulan tila on saanut alkunsa v. 1947 kun Karjalasta tulleet siirtolaiset Johannes ja Kerttu Paavilainen saivat Vasuntilasta lohkotun maapalan itselleen ja perheelleen. Asumaan tilalle päästin vasta vuonna 1948. Peltoa annettiin n. 8 ha ja se oli suurelta osin risukkoista ja hoitamatonta. Perheeseen kuului kolme tytärtä, Maila, Liisa ja Annikki. Myös Johanneksen isä Olli Paavilainen ja Kertun äiti Regina Julku muuttivat tilalle. Jo 40-vuotias sodan käynyt Johannes raivasi pellot ja rakensi talon ja navetan yms. muut tarvittavat rakennukset. Tuolloin tilalla oli 7-8 lehmää, saman verran nuorta karjaa, hevonen sekä sikoja ja kanoja omaan tarpeeseen. Lisämaatakin ostettiin. Lopulta pinta-ala oli n.10 ha

Vuonna 1968 Annikki meni naimisiin Usko Saarisen kanssa ja Pekka syntyi samana vuonna. He hoitivat tilaa vanhan parin kanssa aina vuoteen 1973 jolloin tehtiin virallinen sukupolven vaihdos. Usko teki metsätöitä ja muuta urakointia traktorin kanssa vielä tilakaupan jälkeenkin. Vuonna 1974 rakennettiin/laajennettiin navettaa. Sinne mahtui 20 lehmää ja 10 nuorta karjaa. Tilan kaikki pellot salaojitettiin -84 . Lisämaata ostettiin ja pinta-ala saatiin nostettua 16 hehtaariin.

Vuonna 1994 Pekka meni naimisiin Tarja Ykspetäjän kanssa ja tilakaupat tehtiin samana vuonna

1995 peruskorjattiin navettaa. Kaikki sisältä purettiin ja laitettiin uudet parret, lannanpoisto ja tehtiin vasikka ja nuorkarjatiloja lisää. Edelleen lehmäpaikkoja oli 20 ja n. 15 nuorelle oli tilaa. Samana vuonna Pekan selkä alkoi reistata ja vuonna 1996 se leikattiin. Silloin oli mielessä että tässäkö tämä? Leikkaus meni kuitenkin hyvin ja Pekka on edelleen työkuntoinen.

Vuokrapeltoja on saatu hiljalleen lisää ja vuonna 2000 saatiin maitokiintiöitä ja peltoa lisää niin paljon että päätettiin rakentaa 44 lehmän pihatto.

TILA NYT
Tilalla on nyt vuokramaineen peltoa 98 hehtaaria ja metsämaata 48 ha. Lehmiä on 45 ja nuortakarjaa 35-40 kpl. Maidot noutaa Länsimaito ja teuraat ja välitysvasikat Saarioinen. Muutamia hiehoja ja vasikoita on myyty eloon. Karjasta tarkemmin karja-linkistä.

Navetta on edelleen se 2000 rakennettu lämmin makuuparsipihatto. Lypsyasema on 2 x 2 + 1 autotandem. lisäpaikka laitettiin 2008, kun haluttiin vähän nopeutta lypsyyn.

Säilörehu tehdään pyöröpaaleihin happoa käyttäen. Kauraa kasvaa omiin tarpeisiin ja riittääpä sitä vähän myyntiinkin. Ruokintaan kuuluu myös rouhetiiviste ja täysrehu viljan lisänä.

Tilalle on auditoitu laatujärjestelmä vuonna 2002 ja meijerin kanssa on laatusopimus. Tuotosseurantaan kuulutaan myös. Eläinlääkärin kanssa on terveydenhuoltosopimus ja karja on bvd-vapaa. Sorkat hoidetaan kaikilta kaksi kertaa vuodessa ja tilalla on oma sorkanhoitoteline jossa Tarja tarpeen mukaan hoitaa akuutit ontumat ja tarvittaessa laittaa sorkkakengän.

Perheeseen kuuluu myös tyttäret Niina (-98) ja Noora (-00). Tytöt osallistuvat eläinten hoitoon voimiensa ja tahtonsa mukaan. Ovat käyneet junior handler-kilpailussakin vasikoiden kanssa. Koulunkäynti on kuitenkin se ykkösasia. Niina harrastaa partiota ja molemmat käyvät ratsastamassa. Oma hevonen on tietenkin haaveena.

Isännän harrastuksena on amerikkalaisen muskeliauton, Dodge Challengerin vm. 1970, entisöinti. Projekti on hidas, mutta kyseinen auto on ollut haaveena pikkupojasta asti ja viimein joku vuosi sitten tuli mahdollisuus ostaa sellainen. Auto on purettu osiksi ja se uudelleen kootaan kaikki osat täysin laitettuina. Moottori vaihdetaan. Projekti etenee ajan ja rahan sallimissa rajoissa eli hitaasti ja varmasti.

Emännän harrastus on koirat ja lehmät. Koiria kasvatetaan pienimuotoisesti, lisää linkistä Mis-Zer, ja näyttelyissä käydään. Lehmien osalta harrastuksiin voi lukea matkat ulkomaille tapahtumiin ja karjanäyttelyt, omiakin eläimiä olisi tarkoitus viedä. Lukemistakin harrastaa jos vain suinkin jossain välissä ehtii.

Perheellä on mökki Virroilla, jossa välillä käydään hengähtämässä töiden välillä. Mökkiä myös vuokrataan.

---

Webdesign ©Pet-Web 2008